Mallin kytkeminen käytäntöön
toukokuu 29, 2007 oopee
Jotta mallipohjaisia työkaluja voitaisiin oikeasti käyttää johonkin, niin niistä on saatava jotain koodia ulos. Tämä hoituu tekemällä mallin ja testattavan ohjelman rajapinnan väliin mukautumiskerros. Malli kertoo sille kerrokselle että mitä tehdä, ja se tekee sen käytännössä. Esim. mallissa lukee että “jatka eteenpäin”, välikerros lukee tämän ja toteaa että tämän toteuttaakseen sen on painettava “eteenpäin” nappia. Se painaa nappia ja homma jatkuu.
Homma voidaan tehdä karkeasti kolmella tavalla.
1. Pelkällä rajapintakerroksella, jolloin se on nopeaa ajaa reaaliaikaisesti malli vastaan systeemi. Tämä on välttämätöntä kun on kysessä ennustamaton systeemi. Esim kännykkä kun ei tiedä milloin puhelu saapuu. Kärjistettynä tämä voisi olla ihminen, jolle tulee käskyjä ja se toteuttaa ne. Tätä käytetäänkin puheentunnistusohjelmia testatessa.
2. Tapa on tehdä mallista läjä suoritettavia scriptejä. Tällöin järjestelmän käyttäytyminen on oltava ennustettavissa. Tämän hyvä puoli on että nuo scriptit voidaan laittaa ajamaan yöisin tai vaikka viikonloppuisin.
3. Tapa on kahden edellisen yhdistelmä. Tämän soveltuvuus riippuu todella paljon systeemistä.
Tämä kaikki tehdään siis vain siksi että saataisiin malli kytkettyä käytäntöön. Itseasiassa mallipohjainen testaus korvaa uudella menetelmällä vain testien suunnittelun ja scriptien kirjoittamisen, kaikki muu on hoidettavissa perinteisemmillä automaatiokeinoilla.
