Terveisiä täältä Espoosta. Muutin kesän ajaksi tänne etelän lämpöön ja työskentelen päivät digitalossa. Olen sopeutunut niin hyvin, että saa nähdä miten sitä malttaa muuttaa sykysyllä takas Ouluun.

Nyt se on viimeinkin valmis. Eli diplomityö on parhaillaan matkalla kohti kansitusta. Asioiden etenmiseen menee kuitenkin jonkin aikaa, joten valmistuminen koittanee 29.5.2008. Sain myös ensimmäisen tieteellisen paperini läpi MoTip-nimiseen workshoppiin. Näistä innostuneena olen kovasti miettinyt jatko-opiskelupaikan hakemista. Jos mieli ei muutu niin syksyllä opinnot jatkuu.

Octopusin mobiilisovelluskilpailu on päättynyt ja meidän työ on mukana. Nyt tässä pari viikkoa odotellaan arvioinnin tuloksia. Ohjelmamme tarkoituksena on ratkaisevasti helpottaa lääkäreiden työtä. Tarkempaa kuvausta en uskalla kertoa tässä vaiheessa, mutta jos jotain kiinnostaa aihe, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä.

Agile testaus on tänä päivänä kuuma aihe testauspuolella. Olen vetänyt yhden agile projektin ja käynyt useissa koulutuksissa, sekä lukenut aiheesta. Ajattelinkin kirjoittaa tähän pari tärkeintä ajatusta agile testausesta, siltävaralta että saataisiin keskustelua aikaan.

Dippatyön tilanne: 60 sivua, 16676 sanaa, valmis tämän kuun loppuun!

Agile prosessit määrittelevät testauksen suurin piirtein seuraavalla tavalla. Isot tehtävät kehityksessä jaetaan pieniin taskeihin, ja näin päästään koodaamaan pienempiä palasia. Taski on tehty vasta kuin sille on kirjoitettu myös testiajot. Testiajot pitää olla uudestaan suoritettavia positiivisia testejä. Testejä kootaan regressiotestikokoelmaksi joka ajetaan aina kun taski on tehty. Näin voidaan katsoa että ei rikottu mitään olemassa olevaa. Jos testit kirjoitetaan ennen koodia niin kyseessä on TDD (Test driven development)

Tuotteen laadun varmistamiseen ei riitä koodin testaaminen yksikkötasolla. Siksi täytyy testata lisää ja ylemmällä tasolla. Korkeamman tason testeihin agile ei ota kantaa, joten yleensä se tehdään aivan kuten v-mallin kanssa. Eli, agile prosessi tuottaa ulos koodin, testi tiimi ottaa sen vastaan ja alkaa testata. Agilessa kartetaan ylimääräisiä dokumentteja, sekä muutetaan kaikkee nopeaa. Tästä aiheutuu että testaajat eivät oikein tiedä mitä pitäisi testata, eivätkä voi alkaa kehittään testejä etukäteen koska rajapinnat voi vielä muuttua.

Rakaisuna voisi olla testaajan vieminen projektin sisälle. Tällöin testaajalla olisi aina tiedossa tuoreet muutokset ja hän voisi kehittää testejä siinä sivussa. Näin myös bugit tulisivat nopeaa kehittäjien tietoon, eivätkä he kehtaisi tehdä samaa virhettä uudestaan. Mielestäni voitaisiin mennä niin pitkälle testauksen tuomisessa prosessin sisään, että tuotaisiin laatu yhtenä ominaisuutena prosessin sisään. Käsiteltäisiin laatu-ominaisuutta aivan kuten muitakin ominaisuuksia. Jaettaisiin se eri testaustapoihin (manuaalinen testaus, Scriptien kirjoittelu, jne…). Sitten arvioitaisiin aika, ja katsottaisiin pysyttiinkö siinä vai mentiinkö yli. Näin myös testaaja oppisi arvioimaan aikaa ja saataisiin testaus pysymään paremmin projektin matkassa. Olen kokeillut vähän tämän tapaista ja se näytti toimivan.

Tässä on kuitenkin ongelmana, että montako testaajaa tuodaan kehitystiimin sisään ja kuinka raskaista testausprosesseja voidaan tuoda ketteryyden kärsimättä. Ei agile tiimin sisään kannata liian raskaitakaan prosesseja tuoda, koska silloin joutuu pidentämään iteraation aikaa ja menetelmä alkaa muistuttaan v-mallia. Näihin ei voi muuta sanoa kuin että: kokeile itse. Ei agile menetelmiä voi suoraan kopioida, niin ei myöskään agile testausmenetelmiä. Jokaisen pitää itse löytää se paras tapa tehdä. Isoja linjoja voi ja kannattaakin kopioida ainakin kokeilemalla.

Tämä on minun oma käsitys agile testauksesta. Kertokaa ihmeessä omanne, vaikka kommentoimalla tätä kirjoitusta.

Nyt on kevät pitkällä ja Tampereen Testauspäivät takanapäin. Testauspäivillä oli erittäin mielenkiintoisia esityksiä testauksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Itse havainnollistin esitykselläni mallipohjaisen testauksen tyylejä sekä annoin ohjeita tärkeistä asioista työkalujen analysoinnissa. Esitysten kalvot on nähtävillä piakkoin Testauspäivän kotisivulla.

Kuulumisia:

• Dippatyö:
  • Missio - tässä kuussa valmiiksi
• Synapsi - ohjelma lääkäreille:
  • Tämä kuukausi aikaa tehdä
  • Loppukiri on jo alkanut
• Seuraavaksi:
  • Perehtyä domain-specifiseen-mallinnukseen
  • Odotella kesää

Tulevaisuudessa…

Mallipohjaisen testauksen pähkäily sujuu ihan hyvin. Tulevaisuuden tavoitteina on kirjoitella dippatyö loppuun, käydä tampereen testaupäivillä pitämässä esitys ja lähteä kesäksi Espooseen pohtimaan yhtälö MBT + DSM = ? Elikkä suomeksi sanottuna mallipohjaisen testauksen yhdistämistä domain specifiseen mallinnukseen. Vapaa-ajalla puuhailen urheilun ohessa Synapsi-nimistä ohjelmaa joka on tuleva helpottamaan lääkäreiden työtä. Sillä osallistumme sitten mobiilisovelluskilpailuun.

Dippatyö valmiiksi 15.5 mennessä

Dippatyö on edennyt ihan hyvin. Tilastot kyllä näyttää vähän toista, mutta olen käytännössä kirjoittanut puoli dippatyötä uusiksi, siksi että se oli suoraan kopioitu yhdestä konferenssipaperiyrityksestä, eikä se sellaisenaan kelvannut. Voisinkin laittaa viralliseksi tavoitteekseni saada dippatyö 15.5. olevaan osastonneuvoksen kokoukseen. Tämä voi olla liikaa koska on niin paljon muitakin projekteja, mutta yritetään nyt ainakin.

Tilastotietoa:

Sivuja 52

Sanoja 14836

Diplomityön kirjoituksessa olen päässyt hyvään vauhtiin vaikka onhan tuota kirjoittelua vielä paljon jäljelläkin. Tällä haavaa yritän kuvailla käyttämäämme ketterää ohjelmistonkehitysmallia nimeltä Mobile-D. Se on sellainen VTT:n sisällä kehitetty malli johon on otettu vaikutteita jokapuolelta. Moni (esim) kritisoi ja kyseenalaistaa ketterien mallien hyödyt. Voin sanoa yhden projektin kokemuksella että ainakin se tekee kehittäjän työstä paljon mukavampaa.

Sain tuossa taannoin kutsun lähteä puhumaan  Tampereen testauspäiville mallipohjaisten testaustyökalujen valinnasta. Tämä tapahtuma on tietääkseni tasokkain testausalan ilmainen tapahtuma Suomessa. Saapa nähdä kuinka saan vakuutettua yleisön, sillä siellä paljon aika tasokkaita puhujia.

Dippatyön tilastomatskua:

Sivuja 49

Sanoja 13285

Olen hieman innostunut mobiiliohjelmoinnista ja niinpä ajattelin kertoa siitä vähän, jos vaikka joku toinenkin innostuisi. Olen käyttänyt mobiiliohjelmointiin javaa, sillä Flashit ja Bythonien tukemiset on puhelimissa vähän niin ja näin, mutta javaa tukee tosi moni puhelin. Mobiili javaa kutsutaan nimellä J2ME. Se sisältää muutaman eri version, ja niistä lisää löytyy wikipediasta ja opiskeluun kannattaa ehdottomasti hommata Juha Peltomäen kirja.

Mobiili javaa käännetään  Wireless Tookit ohjelmalla ja koodaamiseen voi käyttää Eclipse:ä (pikaopas suomeksi) tai NetBeans:ia. Kummastakin löytyy tuki J2ME:lle ja NetBeans:sta jopa graafinen työkalu ohjelmien tekemiseen. Kokeilin sitä mutta ei voinut tehdä kovin monimutkaisia ohjelmia kun ei ymmärtänyt mitään J2ME:n erikoisuuksista. Siispä aloin tehdä kaiken alusta asti Eclipsellä.

Seuraavaksi on tavoitteena osallistua Octopus:in järjestämään mobiilisovelluskilpailuun. Kilpailuun olemme kasanneet neljän hengen ryhmän ja kilpailutyö tulee helpottamaan lääkäreiden työtä. Enempää en uskalla vielä tässä vaiheessa kertoa, mutta yritän muistaa kommentoida sitä mukaa kun homma etenee.

PS: Dippatyönkirjoitus on kovassa vauhdissa…

Jos aikoo kehittyä testaajana on hödyllistä seurata alan kehitystä ja liittyä alan kerhoihin ja järjestöihin. Siksipä haluankin mainostaa suomalaisia yhteisöjä, joista on hyvä aloittaa ennen kansainväliselle kentälle siitymistä.

Sytyke - Suomalaisen ohjelmistoalan yhteistyötä kehittävä yhdistys. Tämä on siis kaikille ohjelmistoalalla toimiville, eikä vain testaajille. Sytyke julkaisee myös erittäin asiallista lehteä jossa suomalaiset alan gurut kertoo alan trendeistä.

Sytyke/TestausOSY - Sytykkeen alla toimiva testaajen oma yhteisö. Täältä löytyy myös paljon linkkejä suomalaisiin testaustyökalu ja -koulutussivustoihin. Kannattaa ehdottomasti tutustua.

Blogi on meinannut jäädä hiukan sivuun sillä olen keskittynyt FaceBookin ja Linked-In palvelujen käyttöön. No ei nyt sentään. Oikeasti aikani on mennyt ohjelmistoprojektin parissa, jossa olen testannut mallipohjaisen testauksen soveltuvuutta agile kehykseen. Projekti loppuu ensi viikolla, jonka jälkeen alkaa tippua tännekkin vähän tietoa työni edistymisestä. Luvassa on ainakin ajatuksia näistä:

- Mallipohjainen testaus kokeiltuna

- Agile menetelmien nykytila

- Ohjelmistoteollisuuden tuottavuus

Domain Specifinen mallinnus eli DSM on tällähetkellä suurin näkyvillä oleva edistysaskel ohjelmistoteollisuuden tuottavuuden kehityksessä. Olin “Ideasta tuotteeksi kuudessa kuukaudessa” seminaarissa ja huolimatta skeptisestä asenteestani Meta Case:n edustaja sai minut vakuuttuneeksi menetelmän ylivoimaisuudesta. Ennakkoluuloni johtuivat siitä että aihetta on tutkittu ainakin 20 vuotta, ilman sen suurempia tuloksia/käyttöön ottoa. Ilmeisesti siihen on vaikuttanut kunnollisen työkalun ja ymmärryksen puute. Nyt kuitenkin näyttäisi että DSM:n tulokset ovat niin suuret että se tulee lyömään itsensä läpi.

DSM:n ideana on määritellä graafinen kieli joka vastaa määriteltyä koodia. Itse kehittäjä käyttää vain ja ainoastaan graafista puolta kielestä eikä hänen tarvitse koskea itse koodiin ollenkaan. Näin saadaan sidottua vaatimusmäärittelyistä suoraan koodia tuottavia kokonaisuuksia. DSM ei kuitenkaan ole silver bullet, koska siihen tarvii raudan lujan asijantuntijan kehittämään itse kieltä. DSM:n käyttöön otto kustannukset ovat korkeampia, mutta tuo säästöjä jo melko pian. Joten voitaisiin sanoa yleistyksenä että tämä on ratkaisu bulkki/toistetun-koodin tuottamiseen.

Dippa: Tänne kirjoittamiseen on tullut hieman taukoa koska olemme toteuttamassa projektia jossa yritän nivoa ketterää menetelmää ja mallipohjaista testausta yhteen. Tästä projektista kirjoitan diplomityöni. Projekti vie miltei kaiken aikani ja kestää marraskuun loppuun joten diplomityön hyväksyminen voi venähtää aina tuonne ensi vuoden puolelle. Tällä hetkellä näyttäisi olevan vähän yli 7000 sanaa 34 sivulla, joka tarkoittaa sitä että teoria osuuskin on vielä kesken ja sitten tulee vielä avata tuo projekti siihen.

Agile seminaari: Olemme järjestämässä seminaaria ketterien ja mallipohjaisten menetelmien aiheista. Itse teen sinne posterin ja olen esittelemässä sitä, joten tervetuloa kaikki kiinnostuneet kuuntelemaan. Täältä löydät lisätietoa.

Laitetaanpa välillä tilanneraportti ettei tämän blogin innokkaat lukijat luule että olen jäänyt lomalle. Olen kirjoitellut teoriaosuutta diplomityöhön joten ei ole tullut vastaan juurikaan tänne kirjoitettavaa asiaa.

Dippatyö:

28 sivua

4865 sanaa

*Moni sivu on vielä pelkällä otsikolla varustettu, mutta kyllä se sisältö tästä karttuu

Konferenssipaperi:

6 sivua

3983 sanaa

* Tämä tuskin pitenee paljoa, ennemminkin saa käyttää paljon aikaa eri ilmaisujen hiomiseen.