Tilanneraportti

Laitetaanpa välillä tilanneraportti ettei tämän blogin innokkaat lukijat luule että olen jäänyt lomalle. Olen kirjoitellut teoriaosuutta diplomityöhön joten ei ole tullut vastaan juurikaan tänne kirjoitettavaa asiaa.

Dippatyö:

28 sivua

4865 sanaa

*Moni sivu on vielä pelkällä otsikolla varustettu, mutta kyllä se sisältö tästä karttuu

Konferenssipaperi:

6 sivua

3983 sanaa

* Tämä tuskin pitenee paljoa, ennemminkin saa käyttää paljon aikaa eri ilmaisujen hiomiseen.

Kirjoituksen apuvälineet

Diplomityön tekemisessä on erittäin tärkeää valita kunnon työkalut, jotta asioita ei tarvitse tehdä moneen kertaan. Olen ottanut selvää muutamista työkaluista ja ajattelin kommentoida niitä jotta kaikkien ei tarvitse tehdä samaa.

MS Word vs. LaTeX

Word on se kaikkien tuntema Wördi. LaTeX on lähinnä ammattilaisten keskuudessa mainetta niittänyt työkalu, jossa varsinainen muotoilu on häivytetty kirjoittajalta. Tämä tekee helpommaksi varsinaiseen asiasisältöön keskittymisen. Nappia painamalla ohjelma tekee sitten pdf:n joka on oikein muotoiltu, tosin muotoilukieli on vähän tuskaista jos ei ole valmista pohjaa. Ajattelin ensin tehdä diplomityöni Wordilla, vaihdoin LaTeXiin ja takaisin Wordiin. Miksi? Aluksi vaihdoin pois Wordista koska kikkailu tyyliseikkojen kanssa on vähintäänkin tuskallista. Otin LaTeXin käyttöön ja alku meni hyvin, koska sain kaverilta valmiin pohjan. Aikani pähkäiltyäni totesin että LaTeXiin ei saa helposti oikolukua ja RefWorksin käyttö menee vähän mutkan kautta. Näiden kahden syyn takia jouduin vaihtamaan takaisin Wördiin ja kyllähän se menee kun oppii käyttämään muotoilusivellintä.

RefWorksilla lähteet ojennukseen.

Tämä maan mainio työkalu säästää kirjoittajan pahimmalta eli lähteiden ja viittausten säätämiseltä. Tomintaperiaate on yksinkertainen. Ensin haetaan RefWorksin kotisivulle omaan profiiliin lähteen tiedot. Siihen on monia tapoja ja itse olen lähinnä käyttänyt BibTexiä jota ACM tukee ja sitten RefGrab-It työkalua joka kaivaa tiedot automaattisesti nettisivulta. Tämä löytyy RefWorksista ja kannattaa asentaa. Sitten asennetaan Wordiin Write-N-Cite plugini jota painamalla saadaan oma lähdeluettelolista käyttöön ja nappia painamalla se asettaa lähdeviittauksen kursorin osoittamaan paikkaan. Sitten sillä voi tehdä myös lähdeluettelon haluamallaan tyylillä ja samalla se muuttaa tekstin seassa olevat viittaukset oikeannäköisiksi.

Tässäpä ne hyödyllisimmät työkalut. Monethan joutuvat hakemaan tietoja googlesta, joten kannattaa opetella käyttämään paria komentosanaa jotka lisäävät haun osumatarkkuutta. Ne löytyvät täältä.

Paperin kirjoitus + käytännön osuus

Konferenssipaperin aiheeksi on muodostunut “Mallipohjaisten työkalujen valinta”. Tarkoituksenani käydä läpi tärkeimpiä työkalun valintaan liittyviä asioita. Sen jälkeen analysoin työkaluja yrittäen löytää niiden parhaat puolet ja mahdolliset rajoitukset. Tavoitteenani on saada paperi läpi ICST 2007 konfferenssiin joka järjestetään Lillehammerissa huhtikuussa 2008.

Varsinainen aiheenihan on mallipohjaisen testauksen soveltaminen ketterään ohjelmistojen kehitys ympäristöön. Käytäntöä kokeillakseni tarvitsen siihen ohjelmistoprojektin. Siksipä olemmekin ottaneet ohjelmistoprojekti kurssin yliopistolta tekemään yhtä ohjelmaa tänne. Varsinainen projekti alkaa noin kuukauden päästä. Itse asiassa projektin tekijät ovat kavereitani ja menen itse vetämään projektia ja huolehtimaan testauspuolesta. Tulemme käyttämään ketterää menetelmää nimeltä Mobile-D. Ennen projektin alkua yritän kirjoitella dippatyöni teoriat ja konferenssipaperin valmiiksi… siinä sitä riittääkin tekemistä…

Dippatyön tekemisen virallinen alku

Aloitin vihdoin ja viimein ihan oikeasti kirjoittamaan diplomityötä. Kirjoitan työni LaTeXilla. Latex on siitä hyvä työkalu että sitä käyttäessä voi keskittyä pelkästään kirjoittamiseen, eikä tarvitse ajatella tyyliseikkoja. Ilokseni huomasin että pelkät otsikot kirjoitettuani diplomityöni sisältää jo 16 sivua Yritän tässä kasailla diplomityön teoriaosan kasaan ennen käytännön osuuden alkua. Voi olla kuitenkin että aluksi se etenee vähän hitaammin koska on tässä yhden paperin kirjoittaminen käynnissä samaan aikaan. Pitää nakella tänne tilastotietoutta kunhan kerkeän.

PS: Vapaaehtoisprojektit eivät ota loppuakseen. Nyt minulla on käynnissä Amppari-lehden taittaminen ja epävirallisen vinkkilistan kokoaminen yliopistoon meneville kavereille. Mutta nämähän ovat vain mukavia harrastuksia.

Työkaluselvityksen aiheenrajausongelma

Mallipohjaisia työkaluja analysoidessani aiheen rajaaminen on muodostunut yllättävän hankalaksi. Tämä johtuu siitä että mallipohjaisella testauksella (model-based testing) tarkoitetaan niin montaa asiaa. Yksinkertaisimmillaan se on testitapauksen piirtäminen ja monimutkaisimmillaan systeemin käyttäytymisen mallinnusta ja siitä testien generoimista. Lisäksi esiintyy termi malliajo testaus (model-driven testing) josta on myös pari variaatiota. Olen jokseenkin samaa mieltä näiden määrittelyista kuin Antti Huima blogissaan. Eli mode-based testing on mallin tekemistä ja siitä testien generoimista ja mode-driven testing on online testausta jossa mallia käytetään karttana jolla edetään samanaikaisesti kuin ohjelmaa testataan.

Sitten kun määritelmät on selvänä niin pitäisi päättää mitä on järkevää tutkia. Jos otan model-driven testing työkaluja niin niitä on tasan yksi kaupallinen tullut vastaan. Jos otetaan puhtaat model-driven testing työkalut niin määrä lähenee jo kymmentä. Mutta jos otetaan testi input dataa määritelmistä generoivia työkaluja mukaan niin määrä räjähtää käsiin ja aika loppuu kesken. Ne kyllä tavallaan ovat mallipohjaisia työkaluja koska käyttävät data domain mallia. Lisä hankaluuden muodostaa erilaiset tutkimusprojektien myötä syntyneet työkalut, niiden epäselvä tilanne ja open source kentän hajanaisuus. Täytynee katsoa miten pitkälle aika riittää ja tehdä rajaus sen mukaan.

CaseMaker - nimensä veroinen

Työkaluja etsiessä lähes ainoa keino on alan julkaisut. Sieltä silmiini osui työkalu nimeltä CaseMaker joka nimensä veroisesti tekee vaan testi keissejä.

CaseMakerin idea on testauksen kattavuuden parantaminen hienoilla algoritmeilla. Käyttäjä määrittelee siihen kaikki tiedonsyöttökanavat ja oikeat syötteet niihin. Esim. “sukupuoli” kenttään käy vain vastaukset “nainen” ja “mies” muut on vääriä. Kun on neljä kenttää joissa jokaisessa on kymmenen eri vaihtoehtoa saadaan mahdollisten testien lukumääräksi 10*10*10*10=10000. Entä sitten kun vaihtoehtoja on käytännössä rajattomasti esim “nimi” kentässä? Siinähän käy niin että vaihtoehdot räjähtää käsiin. Tähän CaseMaker tarjoaa ratkaisuja esim. ekvivalenssi partitioinnin ja pairwise tekniikat.

Määriteltyjä syötteitä kutsutaan jossain input data-alue malliksi (model of input data domain). Eli jos ajattelee sitä tuolla lailla niin se on mallipohjaista testausta. Joka tapauksessa ei se ole kovin fiksu työkalu mallipohjaisesta näkökulmasta.

Launcy + Kuulumisia

Törmäsin tässä yhtenä päivänä niin hyvään ohjelmaan että en millään malttanut olla kirjoittamatta siitä täällä. Sen nimi on Launcy. Se on pieni sievä ohjelma joka käynnistyy Alt+Space näppäinyhdistelmällä. Se on vain rivi johon voin kirjoittaa. Kun kirjoitan siihen “gmail” se avaa gmailin selaimeen. Kun kirjoitan “esitys”, se näyttää listan jossa on tiedostot jotka sisältää sanan “esitys”. Kun kirjoitan “g[tab]gsm” se etsii googlesta hakusanalla gsm. Toisin sanoen sillä voi komennella tietokonetta ja etsiä todella nopeasti tiedostoja. Jos kiinnostaa helpompi tietokoneen käyttö niin lataa Launcy täältä ja opettele käyttämään sitä.

Suurin osa ihmisistä on ollu kesälomalla niin on ollut hyvää aikaa syventyä tutkimaan työkaluja vähän tarkemmin. Nyt alkaa olla kuusi työkalua analysoituna. Parista kasassa lähes julkaisukelpoinen teksti. Pitää alkaa kirjoittamaan paremmalle tolalle muutkin työkalut ja sitten hieman kartoitusta vieläkö jokin varteenotettava on jäänyt pois listasta. Sen jälkeen kasaamaan teoriat ja muotoilu paperin muotoon.

Työkaluselvityksen kuulumisia

Evaluointi kierros sen kuin jatkuu. Kommentoin tähän vähän työkaluja jotka ovat olleet työnalla…

Telelogic

Telelogic on tunnettu erittäin kovatasoisista mallinnustyökaluistaan. Pääasiassa niillä voi generoida koodia suoraan mallista. Tämän brändin alla on kuitenkin kaksi työkalua jotka kummittelevat mallipohjaisuutta käsittelevissä julkaisuissa. Sain nämä kokeiltavakseni, ja tässä pari sanaa niistä.

Aiempia MBT työkaluselvityksiä

Mielestäni tärkein osa tutkimusta on tutkia mitä aiheesta on jo tutkittu. Tässä on kerrottu lyhyesti tärkeimmistä papereista, jotka liittyvät tähän aiheeseen.